Kielimatkalle? Vanhempien suostuttelu

Moikka! Ajattelin tehdä tämmöisen 'Kielimatkalle? ...' postaussarjan, jossa suurin piirtein kerron aika järjestyksessä kielimatkaan liittyvistä asioista! Haaveilun jälkeenhän tietenkin on vuorossa vanhempien suostuttelu.

Monet on varmasti katsonut kielimatkablogeja ja -esitteitä sillä silmällä, että "Tuonne minä tahdon", mutta homma on kaatunut siihen, ettei usko vanhempien antavan lupaa. Hommahan voi olla hankala tai helppo, riippuen tietenkin ihan vanhemmista, iästä, rahatilanteesta, ja monesta muusta asiasta. Se ei tee kuitenkaan hommasta täysin mahdotonta.

Itse aikoinani, kun lueskelin kielimatkaesitettä ensimmäiseen kertaan, menin heti sen jälkeen äitin luokse hyppimään ja pomppimaan. Sain vastauksen, että harkitaan sitten, kun se aika on lähempänä. Tietenkään se ei riittäny mulle, vaan mä ryhdyin tekemään vähän lisää taustatutkimuksia kielimatkoista. Kohteita, kokemuksia, hintoja, positiivisia puolia ja tietenkin heti alkuun tuli se matkakaveri hommattua! Mä kerroin näitä asioita pikku hiljaa mun vanhemmille, ja varmasti heitäkin helpotti se, että ne ties että mä en yksin oo matkaan lähdössä! Äitin kanssa yhdessä otettiin selvää, kuinka hintavaksi se matka oikein koituiskaan, ja etsittiin myös niitä positiivisia ja negatiivisiä kokemuksia, että oliko sinne edes järkeä lähteä. Kun vanhempienkin mielet on saatu pois siltä 'Ei'-alueelta, niin homma on paljon helpompaa! Äitikin alkoi pikku hiljaa lämmetä ajatukselle, kun kerroin hyviä puolia kielimatkoista (itsenäistyminen, uusia kavereita, oppii kieltä, saa tuttuja ulkomailta, saa paljon lisää rohkeutta, jne jne.), ja me saatiin äitin kanssa tehtyä diili homman maksamisesta. Aika monet kielimatkalle lähtevät on 15-vuotiaita, ja se oli mulle ja Sofiallekin semmonen sopiva ikä. Ja tietenkin siihen lisänä oli myös se, että kävisin rippikoulun samana kesänä, ja sainkin matkan mun rippilahjaksi mun vanhemmilta. Skootteri ja mopokortti olis tullu reilusti kalliimmaksi, joten mun vanhemmat suostu melkein heittämällä siihen ajatukseen, että saisin matkan rippilahjaksi mopoilun sijaan, ja itse maksaisin käyttörahat. Se homma ei ainakaan ollu mulla kovinkaan vaikeeta, koska osasin vetää oikeet kortit oikeeseen aikaan, enkä kerralla rysäyttäny kaikkee pöytään.

Jos sun vanhempien mielestä matka tuntuu tosi hintavalta, kannattaa kertoa mitä kaikkea se pitää sisällään. Mun matka maksoi noin 2500e, ja se sisälsi kaiken seuraavan:
Kolmen viikon majoituksen täysihoidolla, lennot, kuljetukset joka paikkaan (ei paikallisia bussikortteja), aikuisten ihmisten valvonta 24/7, paaaaljon aktiviteettejä, 2 yötä Pariisissa (hotelli, ruokailut ja kuljetukset), koulua, mahdollisuuden ambassador toimintaan, josta voi saada huikeita palkintoja käytännössä ilmaiseksi, ja vaikka mitä muuta!
En kyllä itse voi sanoa, että tietäisin, missä saisin samaan hintaan yhdelle henkilölle samalla elintasolla yhtä halvalla kolmeksi viikoksi kaiken tuon. 2500e on paljon rahaa, mutta kannattaa huomioida kuinka paljon asioita se pitää sisällään! Summaa ei myöskään veloiteta kerralla, vaan osissa matkan varaamisen jälkeen (itselläni n. 10kk sisällä), joten melkein sen saman määrän rahaa voi vuoden aikana säästää jostain muusta :)

VINKKEJÄ! 
- Älä hötkyile itsekään, vaan kerro asioista ihan rauhassa, ja anna vanhemmillekin aikaa sulatella!
- Ota etukäteen selvää, koska vanhempien suostuttelu faktojen kanssa on paljon helpompaa!
- Tarjoa "vastalahjaksi" jotain muuta, kuten esim. maksat matkasta itse puolet, saat sen lahjaksi, esim. vaihdat sen skootterin ja mopokortin hankinnan kielimatkaan!
- Muista myös mainita, että matkalle mennään myös itsenäistymään ja oppimaan kieltä!
- Tilatkaa yhdessä kotiin EF:n esite, johon vanhempi voi vaikka ihan omalla ajallaan paneutua, ja lukea! Esittele vaikka entisten kielimatkalaisten blogeja, joista hekin voi lukea kielimatkoista kaikkea kulissien takana tietoa!
- Käykää vanhempienne kanssa yhdessä info-tilaisuuksissa, joita järjestetään ympäri Suomea syksyllä ja keväällä ennen ensimmäisiä lähtöjä! Jos omalle paikkakunnallenne ei ole merkitty info-tilaisuuksia, niin ei hätää niitä voi katsella online:na netistäkin!
- Kerro sun vanhemmille, kuinka tärkeetä sulle kielimatkalle lähteminen on!
- Hanki tuttu ihminen matkakaveriksi, se voi varmaankin (toimi ainakin meillä) rauhoitella sun vanhempia, ettet oo ihan yksin lähdössä tutkimaan maailman kolkkia!
- Ei kannata uhkailla vanhempia heh, se ei johda mihinkään (mä uhkasin, että no mä lähen sitten 7 tonnia kalliimmalle vaihtovuodelle sitten parin vuoden päästä eikä ne sit nää mua vuoteen -> äiti suuttu ja keskustelut pysähtyi heeeetkeks)

Jos sulla on unelmana lähteä kielimatkalle, älä tosiaankaan luovu siitä, vaikka ensimmäinen vastaus olisikin ei! Aina saa koittaa uudelleen parempien syiden ja ehdotusten kera, se 'Kyllä' vastaus saattaa tulla sieltä vielä joku päivä!
   Mulle itselleni kielimatkalle pääseminen oli ehdottomasti parhain ja opettavaisin kokemus tähän mennessä elämässäni, ja oon siitä tosi kiitollinen mun vanhemmille!  ♡

Kiinnostaisko teitä, että tekisin itsekseni toisen kysymyspostauksen? Laittakaahan kommenttia tuonne alas, tai mun sosiaalisiin medioihin, että semmonen olis kaivattu! Tietenkin mä semmosen voin teille tehdä,mutta se tietenkin edellyttää tarpeeksi kysymyksiä :-D Seuraavaan kertaan  ♡