Brighton kohteena

Aattelin tehä vielä vähän jatkoo tuolle edelliselle postaukselle, eli siis kerron vielä vähän lisää millainen Brighton oli kohteena!

Ennen jo matkan varausta, mä tiesin et Brightonista tulis se kaupunki missä haluun viettää mun ihanimman kesän. Hahah, sillain niinku tunsin sen, että toi on se mun kaupunki :-D 

Ensi näkemällä paikan päällä rakastuin Brightoniin ihan täysin. Ihmiset oli niiiin ystävällisiä, siellä oli tarpeeks nähtävyyksiä, ihana kiviranta, juuri sopivasti (tai ehkä vähän liikaa) shoppailumahdollisuuksia ja kaikki oli vaan niin täydellistä. 

Brighton on noin 160 000 asukkaan kaupunki ja se sijaitsee Englannin kaakkoisrannikolla lähellä Lontoota. Brighton on tosi suosittu kohde kielimatkalaisten kesken, ja siellä saattoi nähdä joka puolella nuoria EF tai STS reput selässään! 

Itse tykkäsin Brightonista tosi paljon, koska se oli sopivan kokonen, kaikki oli lähellä toisiaan eikä bussimatkoihin mennyt kauaa. Brighton oli tosi vuoristoista ja ne perusbrittiläiset talot oli tosi söpöjä siel rinteissä ihan vierivieressä. Talot oli aika pienen näköisiä kaikki, mut suurin osa oli tosi värikkäitä! Meillä sattu tosi hyvät säät! Oli koko ajan tosi lämmin ja aurinko paisto + oli lämmin tuuli. Ei satanut kolmen viikon aikana kun muutaman kerran ja se oli Brittien normaaliin säähän verrattuna tosi hyvin :D 

Brightonin päänähtävyydet oli Brighton pier, joka on siis se laituri jossa on kaiken näköistä tekemistä, kuten huvipuisto, pelikoneita ja ruokakojuja! Sen vieressä sijaitsee Brighton Wheel, joka on kuin London eye, mutta vain pienemmässä muodossa. Yhtenä iltana oltiin rannalla meidän luokse tuli tyttöporukka kysymään, että onko tuo London eye ja näytti meille turistikuvat jotka oli ottanut maailman pyörän kanssa ja olivat ihan ihmeissään siitä, että Brighton Wheel ei ollutkaan London eye ja meri ei ollut Thames joki :D. Brightonissa oli myös Royal Pavilion, joka on entinen kuninkaan asuinpaikka. Brightonissa myös sijaitsee Devil´s Dyken ja Seven sistersin kansallispuistot, joissa käytiin vierailulla. Ensimmäinen jäi meiltä väliin kun oltiin Sofian kanssa just sinä päivänä Lontoossa Thorpe parkissa. Kai nähtävyydeksi voi myös laskea Brightonin rannan, joka siis oli kiviranta. Olihan se ihan mukavaa vaihtelua hiekkarannoille ja eipähän mennyt vaatteet ja jalat ihan hiekkaan! Toki tuntuihan se vähän ikävältä kävellä avojaloin kivien päällä, mutta mä kyl tykkäsin siitä kivirannasta :)

Brightonissa oli mulle ainakin ihan tarpeeks shoppailtavaa. Ainoot liikkeet mitkä sinne ehkä vielä olisin toivonut oli Victoria´s Secret ja Forever 21, mutta onneks ehdittiin molemmissa käydä Lontoon shoppailupäivän aikana. Brightonin pääkadulta löytyy Primark, Topshop, New Look, ja Brightonin ostoskeskuksen Churchill Squaren sisältä löytyy Bershka, Hollister, Pull&Bear, H&M ja mooonia muita kauppoja! Mulle ja mun rahoille se ainakin oli ihan tarpeeksi hahah :-D 

Brightonin ihmiset oli tosi ystävällisiä ja vaikka jos itse törmäsit johonkin ruuhkassa, hän oli jo heti pahoittelemassa. Suomalaisellehan se oli aluksi hankala tottua sanomaan please ja sorry niin monesti, mutta kyllä sitä siihenkin tottui. En oikeen tiiä mitä muuta Brightonista enää osaisin kertoo, niiin heitelkäähän kysymyksiä kommenttiboxiin jos jokin väi vielä askarruttamaan!

More pics

Aattelin laitella tänne nyt lisää kuvia mun kielimatkasta, joita täällä ei oo vielä aiemmin näkynykkään! Kuvat eivät ole aikajärjestyksessä! Mutta siis alla on kröhöm muutamia kuvia mun kielimatkalta sellasilta hetkiltä, jotka ei oo ollu niin suuria ja merkittäviä, mutta on silti päätynyt muistikortin uumeniin, Kerron jokaisesta kuvasta hiukkasen sitten siihen alle, toivottavasti tykkäätte! :)

Meidän perinteinen lounas expect toi pillimehu, jouduttiin ite ostamaan meidän juomat normaalisti... Lounaaseen kuului tollanen pieni sipsipussi, kolmiopullaleipä yleensä kinkulla ja juustolla ja sit tollanen keksi. Tällänen nirso ku oon, niin söin yleensä siitä lounaasta vaan sen sipsipussin... :-D HUOMHUOM älkää ikinä syökö vihreetä tollasta sipsipussia, ellette oo etikan ystäviä.. Ruokahalu tais mennä muutamaks päiväks ku etikkasipsit ei ollukkaa íhan mun makuun..

Istuin tol penkillä aika monesti sen kolmen viikon aikana :D Mä oon sellanen, että tarviin ees jossain vaiheessa päivää sellasen oman yksinäisen hetken, jossa voin hetken huokasta ja mietiskellä, niin tuolla mä yleensä siellä sitten sen toimitin! Tuolla hetkellä taisin jutella poikaystävän kanssa skypessä ja kuvata tooosi kaunista auringon laskua ja myös sitten vissiin ikuistin noi mun ihanat yöhousut kans kuvaan :-D Mutta siis tuossa mä aina istuin puhuen puhelimessa yleensä tooooosi väsyneenä ja kattelin ihania maisemia tuosta korkeelta terassilta :3 noita hetkiä mulla on ehkä kaikkein eniten ikävä!

Rannalla suomityttöjen kanssa! Muut oli loungella pelaamassa tennistä ja ottamassa aurinkoo aurinkotuoleissa, niin me mentiin tuonne Loungen viereiselle rannalle :) Haha Brightonissa on siis kiviranta, mutta vesi oli tuollon niin alhaalla, että toi hiekka näky, joka on kuulemma yleensä tosi kaukana normaalista vesirajasta! Tosi monet britit, jotka oli koko ikänsä asunu Brightonissa, sano että ei oo ikinä nähny noin paljoo hiekkaa Brightonin rannalla! 

Tuo perheen kisu oli aivan ihana! 

Haha junassa matkustamista suomityttöjen kans! Tunnin junamatka ja jokaikinen paikka junassa oli täynnä, niin istuttiin sitten tuossa lattialla koko matka :-D

Toisiks viimenen ilta meille, viimenen ilta kaikille muille Briteissä :( Meillä oli pyjamadisko ja mekin päätettiin pukee yökkärit päälle ja mennä tanssimaan ja itkemään silmät päästä! Kyllähän sitä muutama katse kerättiin ku flanellihousuissa lähdettiin liikkeelle.. :-D

Tästä en ees tiiä mitä pitäis sanoa.. Ehkä ei muuta kun, että mäkkäri ja ruokaa ei näkynyt puoleen tuntiin missään lähes tyhjässä ravintolassa.. Ehkä sekin on mainittavan arvoinen asia, että syy siihen oli, että myyjä otettuaan meidän tilaukset lähti vetämään koko paikasta :---D 

Jurys Inn- hotelli/meidän koulus odottelemas tuntien alkua lounaan (toisin sanoen shoppailun) jälkeen.

Viimenen ilta, ja lähdettiin kiertelemään ja kuvailemaan hostin lähistöön! 

Näette varmaan tuolla mun käsivarressa tuolla melko syrjässä tuollasen sinisen jäljen... Se on EF-leima, jonka yks meidän ryhmän poika länttäs mun käteen ja toi ei siis millään lähteny pois!! :D Mä kokeilin iiihan kaikkee, hinkkasin vedellä ja saippualla ja meikinpoistoaineella, mut se ei tahtonu irrota siitä millään... :--D siinä sit kaks viikkoo EF-leima käsivarressa

Hahah, näihin mun nauruihin on varmaankin hyvä lopettaa tää kuvapostaus :D Lämmöllä muistaen reissua Seven Sistersiin, kun nukahdettiin rannalle tunniks, ja Sofia sai siitä muutaman kuukauden muistot :-D ♥

Matkan jälkeiset fiilikset

Matkan alkamisesta on jo 122 päivää, ihan uskomatonta kuinka tää aika menee näin nopeesti. Välillä on hetkiä, kun unohtaa koko kielimatkan, mutta sitten vastapainoksi on taas sellaisia hetkiä kun flashbackit lentää silmissä ja kanssaolija joutuu kuuntelemaan mun muisteluita kielimatkasta kyllästymiseen saakka. Välillä on hervoton ikävä ja halu palata takaisin Brightoniin, mutta välillä taas on vain onnellinen, että se kaikki tapahtui ja Brighton jää vain ihanaksi muistoksi mieleen. Lähes joka päivä mietin, haluanko enää koskaan palata Brightoniin, vai oliko se kaupunki sellainen Once in a lifetime -paikka. Jokaikinen kerta päädyn toiseen vastaukseen kuin eri kerralla ja en tosiaankaan osaa päättää. Ehkä päädyn joskus vielä Brightoniin, ehkä en. Ehkä minua pelottaa, että toinen käynti Brightonissa sumentaisi ensimmäisen kerran muistot. 

Matkan jälkeiset ajatukset ovat hyvin sekalaiset. Välillä en edes usko käyneeni siellä ja pitkäaikaisen unelmani olevan ohitse. Kun vihdoin pääsin matkan jälkeen astumaan sisään kotiovista ja laskemaan kaikki laukut lattialle, mietin että mitä ihmettä mä nyt teen mun elämällä. Ei ollut enää mitään mitä odottaa ja vielä ei ollut aika kielimatkan muistelullakaan, kun eihän sen loppumista ollut yli 24 tuntiakaan. Toki matkalaukussa odotti miljoona uutta vaatekappaletta, joita voisi hypistellä ja muistella ostohetkeä, mutta niidenkin ihanuus katoaisi pian. (Hoxhox Kajaanilaiset, jos kiinnostaa niin puolet näistä kielimatkan ostoksista löytyy 47 viikolla Vanhasta Aitasta, paikalta 56. Nyt en tosiaankaan tiedä mitä mä siellä kaupan kassalla oon miettiny, kun tuollaisia vaatteita sinne oon roudannu....) Se tunne oli niin ristiriitainen, kun oli niin ihanaa olla kotona, mutta silti olis vaan halunnut edelleen kävellä Brightonin katuja ja jutella niille ihmisille, joita luultavasti ei enää koskaan tuu kasvotusten näkemään. Mun pesisleiri alkoi seuraavana päivänä kotiinpääsystä, mutta jos se ei olis alkanut, niin olisin luultavasti vaan maannut mun sängyssä viikon putkeen ja miettinyt, että miten mä nyt pärjään. Noo, oon kuitenkin selvinnyt hengissä, vaikka enää ei ookkaan tiedossa kielimatkaa tai sellasta isoa juttua. Tokihan sellainen pikku juttu on noussu nyt unelmaks, kun kielimatkasta ei enää tarvii haaveilla, nimittäin vaihtovuosi... Mun harmiks äiti ei vaan oikein lämminny idealle. Sen takia oon nyt vähän syyttäny itteeni, koska olin niin "tyhmä", että lähin kielimatkalle, kun en vielä tiennyt tästä mun haaveesta lähtee vaihtoon.. Meinaan siis, että ne 3 ja puol tuhatta euroo ois voinu sijoittaa sinne vaihtovuosi rahastoihin, mutta eipä sille enään voi mitää.

Mulla on monien vuosien ajan ollu sellanen kauhee brittiylistys päällä, että kuinka ihanan kuulosta brittiaksentti on, kuinka tahdon joskus asua Lontoossa ja kuinka hienoo siellä on, mutta tiiättekö, mä sain siinä kolmessa viikossa tarpeekseni briteistä tyydyttämään sen mun hirveen britti-innostuksen. Nyt äiti yritti ehottaa, jos oltais lähetti ens keväänä Rooman sijaan Lontooseen, niin mä vastasin ei !! Äitikään ei meinannu uskoo korviaan :-D Elikkäs taas löyty yks hyvä puoli kielimatkoista ainakin täs mun kohdalla! 

Ikävä Brightonia ja kavereita kohtaan kasvaa yhä, ja tulee varmasti kasvaamaan aina vaan suuremmaks ja suuremmaks. Haluaisin niiiiin kävellä Churchill Squarelta niitä ihania pikkukatuja kohti rantaa ja kävellä kaupungin ja rannan erottavan tien ali pidättäen hengitystä, koska siellä yöllä majailleet kodittomat olivat jättäneet sinne hajujälkensä. Haistella sitä suolaista meriveden tuoksua, kävellä rannalla vaikka se sattuukiin jalkapohjiin, istua hostin terassilla katselemassa auringonlaskua, ja jopa syödä sitä pahaa lounas sandwichiä, kunhan olisin vielä siellä kielimatkalla. Te kaikki, jotka olette ensi kesänä tai muulloin tulevaisuudessa lähtemässä kielimatkalle ja ehkä jopa Brightoniin (joka oli iha unelmapaikka!!) niin nauttikaa! Nauttikaa sydämmienne kyllyydestä joka ikisestä hetkestä, koska joskus se on ohi. Kaikesta ikävästä huolimatta oon niin kiitollinen ja onnellinen, että oon saanu mahdollisuuden käydä kielimatkalla, tutustua uuteen kulttuurin ja uusiin ystäviin. En tiedä pitäiskö mun kiittää EFää vai mun vanhempia - ehkä molempia - mutta mä tosiaankin vietin mun unelmien kesän Brightonissa ♥

Kiitos, jos jaksoit lukea koko romaanin, joka venähti pidemmäksi kuin odotin. Jättäkää postausideoita tuohon alas ja muistakaahan käyhä kyselemässä lisää kysymyksiä täällä kun siihen on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus!